Tunnista hyvät ja pahat bakteerit

Tiesitkö, että elimistösi käy jatkuvasti kamppailua? Voit huomata sen aika ajoin, kun kehosi antaa signaaleja voimalla hyvin – tai huonosti. Elimistön bakteerit ovat tieteellisten tutkimusten luupin alla, eikä syyttä suotta. Hyvät bakteerit vaikuttavat koko elimistön hyvinvointiin, mutta samalla niiden puute voi sairastuttaa.

Joko tunnistat hyvät ja pahat bakteerit?

Elimistössä on aina hyviä ja huonoja bakteereita – niitä on iholla, suussa, limakalvoilla ja erityisesti suolistossa, jopa n. 1,5 kg verran. Pääasiassa kehomme bakteerit ovat hyviä, mutta vastustuskyvyn heiketessä huonot bakteerit sairastuttavat valtaamalla tilaa hyviltä bakteereilta. Bakteerien päätehtävät liittyvät aineenvaihduntaan: hyvät bakteerit edistävät hyvinvointia tuottamalla yhdisteitä, jotka tehostavat suoliston toimintaa. Huonot bakteerit puolestaan saavat aineenvaihdunnan sekaisin, ja tuloksena voi olla pahoja hajuja, ripulia tai jopa muutoksia käytöksessä.

Ruoki hyviä bakteereita

Koska hyvien bakteerien puute sairastuttaa enemmän kuin huonojen bakteerien olemassaolo, hyviä bakteereita on syytä ruokkia päivittäin. Hyviä bakteereita voi hankkia lisää monellakin tapaa, joista tärkein on kuitenkin ruokavalio. Runsaskuituinen ja kasvispainotteinen ravinto ruokkii hyviä bakteereita, siinä missä huonosti hajoava ravinto ruokkii huonoja. Hyvien bakteerien määrää voi myös lisätä päivittäin nauttimalla maitohappobakteereita.

Asiantuntija: FT Kajsa Kajander